HAKASKYTÄN KORUT

Vuonna 1916 otettiin Kansallismuseomme kokoelmiin numerolla 7009 rannerengas, joka oli löytynyt Hakaskytän Tytyrin pellolta maakasasta, johon maata oli tuotu Lohjan kirkkomaalta. Se on tehty pronssista ja vahingoittunut kulumisesta. Kansallismuseo on todennut sen tyypiltään itäbalttilaiseksi ja ajoittanut sen viikinkiaikaan (800 – 1050 jKr.).

Lohjan Kotiseutututkimuksen Ystävät ry:n kanssa yhteistyössä Kultapajan Kari Hietanen suunnitteli löydetystä rannerenkaasta muotoja ja kuvioita hyväksikäyttäen Hakaskytän rannerenkaan. Lohjan Kotiseutututkimuksen Ystävät ry kelpuuttaa rannerenkaan lohjalaiseksi perinnekoruksi.

Lohjan perinnekorua Hakaskytän rannerengasta valmistetaan pronssiin, hopeaan ja kultaan. Hakaskytän korusarjaan kuuluvat myös riipus, korvakorut ja sormus pronssissa, hopeassa tai kullassa. Solmionpidin sekä kalvosinnapit valmistetaan hopeaan tai kultaan.